Tahtituotannon kehitysvaiheessa suunnitellaan perinpohjaisesti

Tutustuimme tahtituotannon teoriaan syyskuun alussa ja sen jälkeen työtä on jatkettu. Syyskuun lopussa ja lokakuun alkupuolella käytimme useamman työpäivän tahtituotannon kehitysvaiheeseen. Tähän vaiheeseen osallistuivat kaikki osapuolet, jotka tulevat työmaan tahtituotannolla toteuttamaan. Kehitysvaiheen vetäjänä toimi Visonin Aleksi Heinonen.

Työvaiheiden kesto ja keskinäiset riippuvuudet puntariin

Kehitysvaihe haastaa työmaan toteutusorganisaation purkamaan työn osiin. Tavallisessa urakassa tämä on luonnollinen osa työnjohdon tehtäviä, sillä yleisaikataulun, viikkoaikataulun ja työvaiheaikataulujen laatiminen kuuluu normaalina osana työnjohdon tehtäviin. Tahtituotantoa suunnitellessa näihin asioihin pureudutaan kuitenkin huomattavasti totuttua perinpohjaisemmin. Työvaiheiden todellinen kesto arvioidaan vielä totuttua paljon tarkemmin ja asioiden keskinäisille riippuvuuksille tulee aivan uudenlaista painoarvoa. Tässä vaiheessa on parasta olla selvillä tehokkuudesta, johon työryhmä todellisuudessa kykenee.

Uuden ajattelun äärelle

Perinteinen tapa ajatella ei toimi tahtituotannossa. Suurin ero normaalin aikataulun suunnittelun ja tahtiaikataulun suunnittelun välillä on resurssitehokkuuden ja virtaustehokkuuden erojen ymmärtäminen. Jos otetaan esimerkiksi putkiremontti – johon tässäkin tapauksessa laadittiin tahtituotantosuunnitelmaa, täytyy moni vanha tapa unohtaa.

Tahtituotannossa jokaisessa työn alla olevassa asunnossa tapahtuu käytännössä koko ajan jotain työtä. Sama työ siirtyy sovitussa tahdissa asunnosta toiseen. Jos tahti on yhden päivän, tarkoittaa se sitä, että yhden asunnon seinät laatoitetaan yhtenä päivänä ja sama toistuu seuraavassa asunnossa seuraavana päivänä. Resurssitehokas ajattelutapa suunnittelee työt niin, että esimerkiksi laattamiehille on runsaasti tyhjää mestaa odottamassa. Laattaporukka asentaa sitten yhden linjan laatat nopeasti ja jatkaa matkaa. Tästä seuraa kuitenkin se, että mestat odottavat työvaiheita. Tahtituotannossa työt jaetaan riittävän pieniin osiin ja työtä tapahtuu koko ajan. Mesta ei odota tyhjänä ja kaikille työmaan resursseille on töitä koko käytettävissä olevalle ajalle.

Tahdissa mars!

Toimintamalli haastaa totutut tavat. Alkuvaiheessa työn suunnittelu on työnjohdolle huomattavasti työläämpää. Lisäksi täytyy ymmärtää se, että esimerkiksi aliurakoitsija, joka on tottunut optimoimaan resurssitehokkuutta, joutuu mukauttamaan toimintaansa uuteen rytmiin. Kaikki toimijat täytyy saada tekemään työt tahdissa tai systeemi ei toimi. Kokonaisuudessa on huomioitava se, miten kokonaisajansäästöstä syntyvä hyöty jaetaan toimijoiden kesken. Alkuvaiheen panostus suunnitteluun ja työn toteuttaminen tahdissa johtaa nopeampaan läpimenoaikaan ja antaa työkalut puuttua poikkeamiin juuri oikeaan aikaan.

Seuraavassa vaiheessa Respect Project Oy lähtee toteuttamaan tahtituotantoa oikeassa valitussa kohteessa, johon suunnitelma on laadittu.