Tahtituotanto saatiin vauhtiin käytännössä

Tahtituotanto on ollut tiiviisti mukana Respect Projectin viestinnässä viime syksystä lähtien. Loppukesästä alkoi kouluttautuminen tahtituotannon saralla, jotta tuotantoteollisuuden tehokkaat elementit saadaan tuotua osaksi prosesseja. Sen jälkeen kehitysvaiheessa opittu teoriatieto vietiin lähemmäs käytäntöä ja tehtiin jo tarkempia suunnitelmia siitä, miten tahtituotanto toimii käytännössä korjausrakentamisen projekteissa. Alkuvuodesta 2021 suunnitelmat olivat valmiit ja toimintamallia lähdettiin viemään käytäntöön linjasaneerauskohteessa, joka sijaitsee Keravan Kajavankadulla. Kaiken piti olla ”paperilla” kunnossa. Miten tahtituotanto sitten pyörähti käyntiin käytännössä?

Alkukankeudet tuovat hyvää oppia jatkoa ajatellen

Vaikka suunnitelmat olivat tarkkaan laaditut, ei käytännön toteutus Kajavankadulla lähtenyt käyntiin täysin ilman käynnistysvaikeuksia. Projektipäällikkö Tomi Korhosen mukaan ensimmäinen takapakki Kajavankadun työmaalla koettiin jo alkumetreillä, kun käytäntö paljasti suunnitelmat ensimmäisen tahdin osalta toteutuskelvottomiksi. Myös vahvasti otsikoissa ollut globaali pandemia tuli sekoittamaan pakkaa Respect Projectin tarkoista ja vastuullisista työmaakäytännöistä huolimatta.

”Jouduimme jättämään ykköslinjan kokonaan pois, jotta pääsisimme muilta osin etenemään tahdin mukaan. Sitten korona puuttui vielä peliin ja jouduimme kahden viikon ajaksi pistämään työmaan miltei kokonaan seis. Pienellä miehityksellä teimme siinä ykköslinjan hommia”, kertoo Korhonen.

Korjausrakentamisen projekteissa vasta hommien käynnistyessä ja seiniä avatessa paljastuu usein yllätyksellisiä asioita, joita kukaan ei osannut huomioida. Kajavankadulla oli suunniteltu, että vanhojen elementtikylpyhuoneiden seinät puretaan ja uudet seinät muurataan asuntoihin. Tämä olisi kuitenkin lopulta siirtänyt keittiön linjaa siinä määrin, että keittiötä ei olisi enää mahtunut kasaamaan. Tilanteessa päädyttiin ratkaisuun, jossa osa seinistä muurattiin ja osa levytettiin.

”Pääsimme avaamaan yhden asunnon etukäteen ennen tahdin aloittamista, mutta se oli toisen rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta ja oli erilainen verrattuna valtaosaan asunnoista. Suunnittelijat eivät pysty kovin nopealla varoitusajalla muutoksia piirtämään ja siitä syntyi tämä ensimmäinen viivästys. Samalla ilmeni yllätyksenä, että IV-hormien välipohjat olivat kokonaan auki ja sinne täytyi suunnitella myös palokatkot ja tukkovalut”, sanoo Korhonen.

Alun esteistä huolimatta Korhonen luottaa uuteen toimintamalliin ja uskoo, että kokemuksen karttuessa tahtituotannolla saadaan oikeasti suoraviivaista tehokkuutta projekteihin.

”Kyse on ensimmäisestä täysin uudella mallilla toteutetusta projektista, joten olisi varmaan vähän naiivia ajatella, että kaikki menisi ilman minkäänlaisia kipuiluja. Kyse on enemmänkin siitä, mitä tällaisista takaiskuista voidaan oppia. Tahtituotanto toimii varmasti parhaiten KVR-tyylisissä urakoissa, joissa rakentaja on vahvasti mukana jo suunnitteluvaiheessa”, sanoo Korhonen.

Tarkemmalla suunnittelulla ja ennakoinnilla heti tahdista kiinni

Kajavankadun projektin työnjohtaja Jarmo Mattsson on myös sitä mieltä, että suunnitteluun ja ennakointiin tulee jatkossa panostaa joko siten, että työtä tekevä yritys on suunnittelussa mukana tai siten, että rakenteisiin päästään tavalla tai toisella etukäteen tutustumaan.

”Kun vasta purkutöissä huomataan näitä asioita, niin siinä tulee väkisinkin viivästystä. Suunnittelijat kun eivät pysty päivän varoitusajalla muutoksia piirtämään. Jotenkin siihen ennakoivaan työhön olisi jatkossa puututtava, jotta viiveiltä voidaan välttyä. Nyt tämä on kuitenkin hyvin tiedostettu, joten tämähän on hyvä tilaisuus kehittyä.”

Alun viivästyksistä huolimatta myös Mattson kokee, että tahtituotanto tavoitteidensa mukaisesti tehostaa toimintaa rakennustyömailla ja hyödyttää lopulta kaikkia projektin osapuolia.

”Mielestäni tämä on hyvä tapa työskennellä kaikille projektissa mukana oleville. Se vähentää huomattavasti työmaalla juoksemista ja sujuvoittaa työtahtia sekä järjestystä työmailla, kun kaikki tietävät tarkalleen mitä tehdään, eikä koko ajan hypitä työvaiheesta toiseen.”

Tahdista Respect Projectin tunnistettavaa toimintakulttuuria

Respect Projectin hallituksen puheenjohtaja Petja Pietiläinen on sitä mieltä, ettei alun ongelmien vuoksi ole syytä painaa päätä pensaaseen. Usko tahtituotantoon ei ole niiden myötä horjunut, vaan kaikki osoittaa siihen suuntaan, että tahtituotanto tarjoaa linjasaneerauksien kaltaisiin toistuvien tilakorjausten prosesseihin juuri sellaista tehokkuutta, joita sillä lähdettiin tavoittelemaan.

”Pienet esteet on tehty ylitettäviksi ja ne tarjoavat meille tahtituotannosta hyvää käytännön tietoa, josta voimme ammentaa oppia. Mitä enemmän tahtituotannosta oppii ja sen hyötyjä ymmärtää, sitä selvemmältä näyttää, että tämä on ainoa oikea tapa tehdä näitä projekteja”, sanoo Pietiläinen.

Tahtituotantoa tullaan jatkamaan myös tulevilla työmailla. Lauttasaaressa alkava seuraava linjasaneeraustyömaa on jo aikataulutettu tahtiin. Pietiläisen mukaan ajatuksena on kokeilla tahtituotantoa myös heinäkuussa alkavassa lähes miljoonan euron toimitilasaneerauksessa. Uusien hankkeiden myötä tahtituotannon parhaista käytännöistä sekä hyödyistä saadaan uutta dataa ja se saadaan nostettua yrityksessä seuraavalle asteelle: uudesta toimintamallista toimintakulttuuriksi.

”Tavoitteena on, että tahtituotannosta muodostuisi yrityksen tunnistettava toimintatapa ja sitä voitaisiin soveltaa kaikissa tulevissa hankkeissa”, Pietiläinen kertoo.